maanantai 18. maaliskuuta 2019

KIITOS, KIITOS, KIITOS

Yritän maalata sua paperille kirjain kirjaimelta, K
                                            I
  I
                T
                                             O
                S,
ja kun ajattelen sua, ajattelen kuuta, aurinkoa, avaruutta. Käänsin koko elämäni ympäri, eikä jäljelle jäänyt kuin pyörremyrskyn jälkeinen tuho, tyhjä pilleripurkki ja sukkahousut, joissa on varpaassa reikä. Ehkä sä jossain kaadat viiniä lasiin samaan aikaan kuin minä, ehkä hetken katsot samaa taivasta tai sytytät savukkeen samalla hetkellä. Jos vain pyytäisit, mä kyllä toisin rommia ja nukahtaisin viereen. Vaikka yksityiskohdat ovatkin jo alkaneet unohtua, toivon että silti soittaisit (ehken kuitenkaan enää uskaltaisi vastata). Saan paperille vain irtonaisia, harmaita lauseita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti