sunnuntai 10. tammikuuta 2016

KAKSTUHATKUUSTOISTAMUSTA

Pieniä paloja rakkautta siellä, täällä. Voisilmäpullien keskiössä, ristikkolehtien sivuilla, joilla täydennän sanojasi. Suudelmissa otsallasi, silityksissä niskallasi, astioissa joita siivoan pois, jotta sun olisi mukavampi tulla kotiin.

Mutta riittäisikö sitä vähän mullekin, rakkautta. Ettei mun tarvitsisi itkeä yksin hiljaa kun olet jo nukahtanut. Hiljaa, etten vain herättäisi. Ettei mun tarvitsisi kirjoittaa listoja syistä, joista rakastan sua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti