keskiviikko 8. lokakuuta 2014

RAKKAIMPANI, AHDISTUS


Tämä on kirje sinulle, rakkaani

Minä olen useasti vihannut sinua, viimeksi tänään. Muistatko kun aamulla yritit liekehtivänä päästä ulos rintakehästäni? Minä muistan, tunnen sinut tälläkin hetkellä. Et päästä minua ulos kodistani, saat minut vihaamaan itseäni, käsket minua oksentamaan. Jokainen aamu, jokainen ilta, sinä olet läsnä. Miksi edes puhut minulle? Sanot minulle, etten pärjää ilman sinua ja ystäviäsi, sanot minulle, että luovuuteni tyrehtyy ilman sinua. Taidat olla oikeassa, minä vihaan sinua, mutten tiedä mitä on elämä ilman sinua, pärjäisinkö? Sinun takiasi minä olen tänäänkin humalassa. Haista paska, vitun kusipää.

Rakkaudella,
sä tiedät kyl kuka, se oon mä täs