torstai 15. elokuuta 2013

SOKEET JOHDATTAA SOKEITA TÄÄL

Siinä se on, sellaisena kun on. Muistan kun kuulin tän biisin ensimmäistä kertaa, se oli rakkaus.

Istun maiharit jalassa paskaisella lattialla, tupakantumppeja matolla. On niin paljon asioita, jotka tahtoisi vain unohtaa, silloin olisi helpompaa ja onnellisempaa. Ei tarvitsisi pelätä. Mutta olen mä silti ihan onnellinen silloin tällöin, miksi en olisi. On hänen kahvikuppinsa ja hänen avaimensa ja hänen kotinsa, ne ovat juuri niin kohdallaan kuin voi  vain olla. On joku, joka ei osaa kokata ja siksi räjäyttelee posliiniastioita, muttei tarvitse suuttua. Joku, joka ei ole kaikesta samaa mieltä, muttei silti väitä olevansa ainoa oikeassa. Mahtaakohan olla oikein uskaltaa olla vähän onnellinen, jos vihdoin. Edes vähän.

perjantai 2. elokuuta 2013

SÄRKEE TOISIAAN SURUTTA

Kesä on nyt loppu. Puntalasta selvitty rikkinäisenä. Mukana vihaa ja krapula, rakkautta ja sellaista. Nyt tuntuu omituiselta, mä lähden kaljalle.