perjantai 11. toukokuuta 2012

KOSMINEN KARUSELLI

Täällä aika lentää. Vastahan sä olit tässä mun vierellä. Ja vasta me oltiin vähän niinkuin lapsia ja sä kasvoit mun vierelläni tuollaiseksi kuin olet nyt. Mä sain nähdä sun kasvavan ja muuttuvan ja se tekee susta mulle entistä erityisemmän. Ethän sinä sitä usko, muttei koskaan kukaan muu tule kanssasi samaa kokemaan. Eikä kukaan muu koskaan tule jakamaan mun kanssani niitä asioita joita jaoin sun kanssasi. Tänään itkin taas. Keittiössä kesken astianpesukoneen tyhjennyksen. Näin susta unta ja luoja, että olin siinä unessa onnellinen. Miten ironista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti